19.7.2009

Erinomainen näyttelypäivä!

Oulun KV-näyttelyssä parsonit arvosteli tänään Wim Wellens Hollannista ja Jeppe sai ensimmäisen ERInsä eli laatuarvion "erinomainen"! Päästiin siis "isojen poikien" kehään eli kisaamaan Paras Uros -tittelistä. PU-mittelössä Jepelle ei tullut menestystä toinen toistaan komeampien urosten rinnalla, mutta kokemuksena oli hienoa päästä "etenemään" junnukehästä jatkoon. Tyrkyllä ollut varaserti meni ansiokkaasti Jaffalle, onnittelut Mona ja Jaffa!

Tuomarin arvio Jepestä oli seuraavanlainen:
Tyypillinen nuori uros, spannattavissa, oikean tyyppinen kauniisti muotoutunut pää. Kauniit tummat silmät, valpas katse. Oikea purenta, tasapainoiset kulmaukset, mutta kulmauksia saisi olla hieman enemmän. Tuuhea turkki. Liikkeet oikeanlaiset, mutta askel (? stride ) on hieman lyhyt. Mukava luonne.

Junnuluokassa ei ollut muita kisaajia Santun (Pikkuroosan Rising Star) jäädessä pois ilmeisesti ramppikuumeen takia (Marja-Leenalle ja Santun kotijoukoille tsemppiä seuraavaan kertaan, kyllä Santtukin vielä pääsee loistamaan :-). Jeppe oli siis junnuluokan voittaja eli JUK1. Kaikkein eniten mieltä lämmittivät monien kanssakisaajien onnittelut; vilpitön kiitos kaikille mahtavasta tsemppaamisesta!

Alla kuva erinomaisesta Jepestä tuoreeltaan kisapaikalta ja sitten vielä lähikuva pinkin ruusukkeen kanssa äidin pihamaalla.




Tasaa kaikkiJepen ja minun suosikkimimmi Maki oli taas vauhdissa pokaten sertin lisäksi päivän parhaan nartun tittelin, VSP:n ja varmaan paljon muutakin mistä en pystynyt kärryillä. Onnittelut Maki ja Merru, teidän meno oli taas aivan ihanaa katsottavaa! Onnittelut myös kotipuolen koirille: Rocky & Roosa ja Vanilla & Nyytti esiintyivät oikein hienosti!

18.7.2009

Oulun KV-näyttelyn 1. päivä

Junnukehässä käytiin ja arvosana oli H eli hyvä (eli hippasen huonommin kuin eka kerralla, jolloin saatiin EH eli erittäin hyvä). Tuomarina oli Kevin Brown Tanskasta ja laatuarvio kuului seuraavasti:
"12 kk ikäinen, hyvän kokoinen koira. Kauniisti muotoutunut pää, mutta poskiluut ovat hieman jykevät. Korvat ovat aika isot, mutta asettuvat hyvin. Kaunis niska, mutta lapojen sijainti voisi olla parempi. Hieman jykevät lavat. Oikeantyyppinen kehon rakenne. Selkälinja ok. Hännän kiinnitys saisi olla korkeammalla. Takakulmaukset normaalit. Liikkuu kauniisti. Hyvä turkki."


Junnuluokassa kisasi Jepen lisäksi vain Jepen velipoika Turbo (Repovaaran Benelli). Turbo sai EH:n, oikein komean näköinen vesseli ainakin minun silmääni. Jeppe käveli kehässä ihan mallikkaasti, mutta paikoillaan seisominen teetti tällä kertaa tavattomia vaikeuksia. Ahteri tipahti kenttään koko ajan eikä takapään nostaminen seisovaan asentoon ollut todellakaan Jepelle mieleen. Älysin vihdoin kääntää koiran oikean kyljen tuomaria kohden, ja sittenhän se seisoikin kuin valettuna. Asentoa en kyllä uskaltanut lähteä ihmeemmin korjailemaan, pääasia että koira seisoi.

Molemmilla näyttelykerroilla ollaan siis saatu kommenttia Jepen raskastekoisesta etupäästä. Järin mahtavia näyttelytuloksia ei siis ole jatkossa odotettavissa, mutta meille onkin tärkeintä, että koira toimii hienosti kotioloissa ja muissa harrasteissa. Huomenna käydään toki hakemassa vielä uutta arviota Jepestä. Meidän kehäesiintymisemme on klo 9.00 alkaen (eli kehä nro 12 aloittaa parsoneista), joten huomenna voisin jäädä katselemaan myös muiden parsonien menestystä. Tänään meillä oli mukana mahtavat kannustusjoukot, joiden kanssa kierreltiin sitten vielä hetki ympäriinsä ennen ruoanlaittoon lähtöä, mutta ei jaksettu jäädä katselemaan muiden parsonien edesottamuksia.

16.7.2009

Putkeen menee!

Siis agilityssä treenattiin tänään taas putkea ja hyppyjä hienolla neljän esteen radalla (hyppy, hyppy, putki kaarella, hyppy). Ohjaajan tavoitteena oli valssata putken edessä vaihtaen puolta viimeisen hypyn ohjaukseen. Ja siitäkös se riemu repesi, sillä me ohjaajat oltiin vielä aika kankeita tämmöisissä hienoissa liikkeissä. Hauskaa siis piisasi ja koirat touhusivat radalla ihan innoissaan.

Salama-Jeppe oli taas ohjaajaansa nopeampi ja hieman kärsimätön paikallaan odottamisen suhteen. Varaslähtöjä tuli siis aika tiuhaan, ja Jepen kärsivällisyys loppui aina putkesta viimeiselle hyppyesteelle tultaessa (kieltäytyminen/ohitus viimeisellä esteellä). Yhden ainoan kerran taidettiin selvittää radan loppuosa oikein, tosin silloin jätettiin eka este tekemättä, jotta pinna riitti viimeisen esteen ylitykseen. Mutta vauhtia ja intoa Jepeltä ei taaskaan puuttunut. Lisäksi ylitettiin taas yksi tärkeä ja jännittävä virstanpylväs: Jeppe oli radalla ilman hihnaa - ja pysyi näpeissä!

Kamu sen sijaan tykitti tasaisen varmoja suorituksia alusta loppuun asti. Alla on video ensimmäiseltä kokeilukerralta, jossa Kamun vauhti on rauhallinen mutta se suorittaa radan puhtaasti alusta loppuun asti. Huomatkaa myös Tean komea valssi, kyllähän tuo tanssijalta näyttää sujuvan! Toisella kierroksella vauhtia oli jo huomattavasti enemmän (ja suorituspuhtaus silti säilyi), mutta valitettavasti kameranainen ei ollut hereillä kyseisen huippusuorituksen kohdalla.

Huomisaamuna suunnataan Ouluun virittäytymään kv-koiranäyttelytunnelmaan. Lauantaina Jeppe pasteeraa kehässä joskus 11.30 tienoilla ja sunnuntaina klo 9 aikoihin. Uunissa pöhisee parhaillaan uusi setti maksaherkkua näyttelyä varten. Lisäksi kävin hakemassa Löytölästä puolenkymmentä pientä pehmolelua Jepelle suolistettavaksi sekä uuden salaisen aseen, karvakauluksen (joka tuli siis nahkatakin kera, mutta aioin vielä purkaa kauluksen irti takista tänä iltana ja käyttää sitä paloina Jepen tsemppaamiseen). Jospa kuono pysyisi tällä kertaa irti maasta ja saataisiin ihailla Jepen lennokasta tepastelua...

9.7.2009

Mahtavaa liitoa agiltyssä!

Tänään treenattiin uusina esteinä muuria ja pituushyppyä. Jepelle nämä hyppyesteet eivät tuottaneet vaikeuksia, sillä niitä ei voinut alittaa! Kolmantena esteenä mukana oli rengas, ja kaikista edellä mainituista tehtiin lopuksi sitten kolmen esteen yhtäjaksoinen "ratasuoritus".

Kamu oli aivan elementissään, kuunteli Teaa hienosti ja suoritti esteet tosi komeasti. Vauhtia ei ole vielä valtavasti, mutta ihan hyvä niin, eipähän tule häslättyä. Alla Kamun taidonnäyte.

Jepellä puolestaan riitti vauhtia vaikka muille jaettavaksi, mutta koko kolmen esteen radan suorittaminen meinasi aina tyssätä renkaan suorittamiseen ihan jotain muuta reittiä kuin renkaan läpi. Muutaman kerran päästiin kuitenkin startista maaliin asti, todistusaineistoa alla.




Ollaan kuitenkin edistytty jo ihan valovuoden verran eka kerrasta, sillä Jeppe seuraa aktiivisesti ohjausta suurimman osan ajasta. Oma kokemattomuuteni ja hitauteni antavat Jepelle liikaa pelivaraa, joten se suorittaa rataa aina välillä parhaaksi katsomallaan reitillä, kun en ehdi/osaa ohjastaa sitä oikein.

Omaa vuoroa odoteltaessa treenailtiin myös A-estettä ja keppejä. A-este sujuu hienosti, mutta kepit eivät edelleenkään ole meidän kummankaan lempieste. Jepellä palaa pinna heti, jos se onnistuu starttaamaan väärin ja palautan sen uudelleen alkuun ilman palkkaamista. Tosin on ihan käsittämätöntä, miten se mahtuukin puskemaan väärää reittiä kepin ja mun jalan välistä...

Mutta kivaa oli ja on ihana huomata, miten kaikki koirat ovat edistyneet tosi upeasti! Nyt jäädään odottelemaan, kuinka hienon treenirenkaan Teemu ja Eki osaavatkaan väsätä meidän kotipihalle! (Toimitusajasta ei tosin ole ollut vielä puhetta...)

Välillä pitäis keskittyä hieman myös näyttelytouhuihin, sillä seuraava koitos lähestyy hurjaa vauhtia (Oulun KV 18.-19.7.). Trimmausta on treenailtu ja uusi (sovellettu) trimmauspöytäkin on hankittu Biltemasta. Kävin ostamassa kumimaton pöydälle tänään ja tilasin samalla pyörät Jepen kuljetuskopan alle, ne tulevat ensi tiistaina. Ja lisäksi tilasin Mustista ja Mirristä naksuttimia, ensi viikolla tutustutaan naksutinkoulutukseen käytännössä!

8.7.2009

Karkureissuja (taas) ja vauvoja

Yhdistetyltä mökkiloma-kajakinvienti-autontestausreissulta päästiin turvallisesti kotiin asti. Tässä vielä "poikien" fiilistelykuva onkiretkeltä, toivottavasti päästään taas pian piipahtamaan mökillä. Ja se aiemmin mainitsemani terassin jatke tuli muuten valettua vesisateesta huolimatta, hyvä Pepe ja Teemu! Lisää kuvia kuvagalleriassa.


Kotona meitä olivat jo odottamassa kyläilemään tulleet Mari ja Rene-vauva. Siinä tohinassa päästin Jepen sisältä takapihalle sen kummempia ajattelematta - huomatakseni viiden minuutin päästä koiran kadonneen pihalta avoimeksi jääneen portin kautta! Ja vielä ilman "rihman kiertämää" eli puhelinnumerolla varustettua pantaa tai valjaita.

Teemu paineli Jepen "vakiomestoille" lähimetsään ja minä ajelin autolla lähitienoon tiet yrittäen paikallistaa koiraa auton ikkunat ja aistit avoinna. Teemu paikallisti vihdoin Jepen vakiomestoilta ja haki aina uskollisen jälkikoiran Kamun kaveriksi. Kamu kyllä löysi Jepen useaan otteeseen, mutta valkoinen pirulainen pyyhälsi aina pakoon jonkin fantastisen hajun perässä. Minulla paloi jo pinna ja palautin hyvin ulkoilutetun (lue: uitetun) jälkikoiran kotiinsa ja painelin itse saunaan. Teemu jatkoi etsintöjä sinnikkäästi ja onneksi myös tuloksekkaasti: Jeppe oli vihdoin kyllästynyt vapauteen ja laukkasi onnellisena Teemun luo (keskellä Riutantietä, eli koiralla ei ole mitään aavistusta liikennekäyttäytymisestä). Onneksi koira löytyi, mutta jatkossa meillä ei ehkä ole näin hyvä tuuri, joten pitää olla tarkempi.

Kotimatkalla mökiltä luin Esa Viitalan naksuttimen käytöstä kirjoittaman Klikkerikirjan. Ajattelin kokeilla Jepen koulutusta naksuttimen kanssa. Ehdottoman palkkion löytyminen on edelleen ongelma (kun tietyissä tilanteissa mikään nami ei ole riittävä houkutin Jepelle), mutta ainakin naksuttimen avulla palkkaaminen on helpompaa kohdistaa ajallisesti oikein.

Jeppe oli kyllä taas sisätiloissa kuin enkeli varsinkin kun oli vauva kylässä. Jeppe olisi halunnut pussailla Reneä ihan mahottomasti (mutta tosi nätisti), ja kiehnäsi koko ajan Marin kyljessä kun Mari syötteli Reneä sitterissä. Muutenkin koira oli taas niiiin kiinnostunut ihmisten tekemisistä ja itse Tarkkaavaisuus, kun lähistöllä oli muitakin ihmisiä kuin omat tylsät omistajat.

Jepestä ja Renestä olisi saanut monta mainiota kuvaa, mutta niinpä vaan jäivät nekin tilaisuudet käyttämättä. Tänä aamuna vieraiden lähdön tuoksinassa muistin ottaa muutaman kuvan, mutta Jeppe ei ollut oikein poseeraustuulella. Sain joka tapauksessa hurmuripojan ja lentäväkorvaisen koiran samaan kuvaan.


Ja vauvoista voidaan tosiaan puhua näinä päivinä monikossa, kun Teemun sisko Tea pyöräytti maailmaan komean poikavauvan eilen 7.7. Tätähän odotettiin kuin kissa pistoksissa mökillä ollessamme, mutta uusi tulokas ei ihan ehtinyt ulkomaailmaan meidän reissun aikana. No, elokuun Etelä-Suomen reissulla päästään ihastelemaan tätäkin sinappikonetta! Onnea onnea, Tea, Tero ja vauva!

Nyt on taas kotosalla kovin rauhallista, joten hain naapurin rastariiviön eli Kamun hengailemaan Jepen seuraksi. Pihalle pahikset eivät tosin pääse, sillä siellä on edelleen aika märkää yöllisten sateiden jälkeen, ja lisäksi peltisepät kiertävät ulkona paikkailemassa talomme vesikouruja. Kamu yritti haukkua heidät jo hiiteen päivälenkiltä tultuamme, ja Jeppe puolestaan pussailisi nämäkin vieraat hengiltä. Joten koirat köllivät sisällä ja ottavat matsia puruluista. Miten voikin olla, että molemmat koirat haluavat kahdesta samanlaisesta puruluusta aina juuri sen saman...?

5.7.2009

Mökkielämää

Mökillä on mahottoman mukavaa. Oltiin perillä vasta puolenyön tienoilla perjantaina, joten pidettiin Jeppe narun nokassa vielä illalla. Lauantaiaamuna kierrätin Jepen tontin reunoja myöten ja tutkittiin uudet hajut. Jeppe kulki hyvin mukana maksaherkkujen voimalla ja tuntui hengailevan innoissaan meidän ihmisten seurassa. Kokeiltiin sitten päästää koira irti, ja sehän hävisi saman tien pihasta kuin pieru Saharaan. Onneksi se suuntasi suoraan naapurien narttukoiran seuraan, ja naapurit palauttivat sen taluttaen meille ennen kuin ehdittiin edes lähteä noutamaan koko koiraa.

No, sitten Jeppe pääsikin taas visusti narun nokkaan. Välillä tosin tarjoiltiin Jepelle sisäfileen leikkaamisesta tulleita "roippeita" eli lihan kalvoja yms. Ja koira seurasi vierellä kuin hai laivaa. Illalla Teemu onki laiturin nokassa ja Jeppe seurasi kalastusta silmä kovana ihan irrallaan. Otettiin Jeppe sitten saunaan meidän kanssa, ja sieltähän se livahti omille teilleen. Tällä kertaa se löytyi ihan vastakkaisesta suunnasta pusikosta jotain eläintä jahtaamasta. Teemu seuraili sen touhuja metsässä ja sai sen vihdoin kiinni. Enää ei tarvitse testata, koira on selvästikin täysin kuriton ja kuuro kun pääsee vapaaksi.

Mutta kaikenlaista kivaa ollaan harrastettu narun nokassa, mukaanlukien vetouistelua järvellä sähköperämoottorin pukkaamana. Jeppeä ihmetytti ensin koko touhu ja taisi vähän palellakin pelastusliiveistä huolimatta, mutta kun aurinko alkoi vähän pilkottaa pilvien lomasta, Jeppekin innostui kurkkimaan maisemia veneen keulassa istuskellen.

Tänään päästään mökkihommiin jos keli sallii: Pepellä on meneillään terassin lisäosan valuprojekti, joka oli päässyt jo hyvään vaiheeseen, kunnes sementti oli loppunut. Nyt olisi tarkoitus sekoitella lisää sementtiä ja valaa loputkin, jotta miehet pääsevät muurailemaan rakennelman väliseiniä.

Keli on aika tuulinen ja viileä, mutta eipähän ole myöskään itikoita kiusana. Sen verran "korvessa" ollaan (ja mäkisen maaston montussa), että mokkulan nettiyhteys pelittää tosi nihkeästi. Joten kirjoittelen lisää sitten kotimatkalla, ja latailen enemmän kuvia myös kuvagalleriaan.

3.7.2009

Ikä tuo kokemusta

Eilen oli taas agilitytreenit, ja hienosti sujui! Jepelle oli tarjolla uutta herkkua, agilitytreenikaveri Tarjan neuvomaaa kuivattua maksapaistosta. Ja ai että se maistuikin! Uusina esteinä treenattiin A-estettä ja rengasta. A-esteen ylitys sujui Jepeltä sen verran vauhdikkaasti, että ehdin hädin tuskin jarruttelemaan koiraa alastulon kontaktialueelle. Mitään arkuutta ei ollut A-esteelle menoon, hyvä niin! Rengas tuotti Jepelle muiden hyppyesteiden tapaan vähän haasteita, varsinkin kun Jepen kokoinen koira mahtuu menemään rengaan ali ja sivuilta ihan heittämällä. Vauhdin kanssa rengas sujuisi varmaan paremmin, mutta nyt oli pakko aloittaa ihan renkaan läheltä, ettei Jeppe päässyt "sluibailemaan" väärää reittiä. Pitänee värkätä omalle pihalle tuommoinen rengas, niin voidaan treenata sitäkin. Putkihan meillä jo onkin (tosin "kevytversio" eli IKEAn lastenosaston kangasputki), ja keppilinja on tehty sauvoista, samoin kuin hyppyesteet.

Emäntää ilahdutti erityisesti se, että eilen keppejä treenatessa Jepellä "naksahti" (hyvällä tavalla ;-) ja koira alkoi kiertää keppejä ihan mielellään, pääosin jopa ihan oikeata reittiäkin. Mukana oli tällä kertaa vain 6 koirakkoa, joten pistettiin pystyyn vielä pieni rata, jossa oli 3 hyppyestettä ja putki. Se sujui Jepeltä tosi vauhdikkaasti, en meinannut itse pysyä millään mukana. Hyppyjen rimat tulevat vielä kolisten alas kun en uskalla jättää Jepeltä hihnaa pois, ja hihna vetää rimat mukanaan alas. Mutta nyt oli jo vähän viitteitä siitä, että Jeppe alkaa oikeasti lämmetä agilitylle. Jospa jossain vaiheessa voisin päästää Jepen jo vapaaksikin...

Ajellaan parhaillaan Teemun vanhempien mökille Vilppulaan viikonlopun viettoon. Pohdimme koko ajan, uskallammeko päästää Jepen vapaaksi. Mökin ympäristö on todella tiheää metsää, jossa koiraa on todella vaikea etsiä, jos se päättää lähteä omille teilleen. No, katsotaan tilanne paikan päällä. Olisihan se oikeata koiran elämää, jos pääsisi kirmailemaan ympäriinsä vapaana!

Pistänpä tähän sen Tarjan neuvoman maksaherkun reseptin, jos joku muukin haluaa kokeilla:
n. 400-500 g maksaa jauhettuna (sauvasekoitin toimi maksapihveille ihan hyvin tähän tarkoitukseen)
1 muna
ripaus suolaa (parantanee säilyvyyttä)
tattarijauhoja sen verran, että taikinasta tulee sakeaa velliä (1-2 kukkurallista rkl)
2-3 valkosipulin kynttä (koiran maun mukaan)

Sakoita ja levitä ohueksi levyksi leivinpaperille pellille (voi tulla 2 pellillistä).
Paista 150 C:ssa kunnes levy jähmettyy nahkeaksi.
Kuivata 100 C:ssa kunnes levy on rapeaa.

Itse leikkasin levyt 1x1 cm paloiksi siinä vaiheessa kun levy oli sen verran napakka, että sitä pystyi liikuttelemaan. Sitten kuivatin nuo palaset yhdellä pellillä kiertoilmauunissa yön ajan kuivatustoiminnalla 50 C:ssä, luukku hieman raollaan. Säilytys oletettavasti kuivassa paikassa, en muistanut vielä tarkistaa tätä Tarjalta. Tattarijauhoja on käytetty varmaan siksi, että ne ovat gluteenittomia (muistaakseni) ja täysjyväjauhoa, eli terveellistä tavaraa. Kilohinta ei päätä huimaa, ostin maksan 50 %:n tarjouksella, joten maksan kilohinnaksi jäi noin 6,5 euroa ja jos lisää muut ainekset, päästään korkeintaan 7 egen pintaan per kilo. Tottahan sähköä kuluu valmistukseen jonkin verran, toisaalta tuloksena on sen verran huumaavat tuoksut, että pelkästään niiden innostamana koira seisoo vaikka päällään pari päivää ;-)

Maksaherkku on myös sikäli erinomainen treeninami, että se on vähärasvaista eikä tahraa lainkaan (voi säilyttää vaikka taskussa, tosin tuoksua voi tulla jonkin verran). Kalkkunadieetillä oleva Kamukin on haaveillut maksaherkusta seurattuaan Jepen herkuttelua. Toivottavasti Kamun dieettiä voidaan kohta "löysätä" ja sallia muutkin namit kuin pelkät keitetyt kalkkunat.
Tämä herkku on selvästi ylivoimainen testivoittaja Jepen namitestissä. Testimenetelmänä on yksinkertainen sisääntulotesti: tuleeko Jeppe pihalta sisälle kyseisen herkun nähtyään vai ei. Tulos: tällä herkulla tulee, millään muulla namilla ei tule (kinkku pois lukien, mutta se on spetsiaaliherkku, joka ei valitettavasti kuitenkaan toimi agilitykentällä, mene ja tiedä miksi ei...) Siis aika selvä peli.

Alla Jeppe nuuskuttelee ilmaa - oisko vaikka maksaherkkua tekeillä, pitäisköhän mennä sisälle valvomaan touhua keittiön tienoille...