Koiran ulkoiluttamisen niksit

Kylymää on piisannut taas tämän viikon ajan. Jepen mielestä pakkanen, tuuli ja lumisade (ja erityisesti näiden yhdistelmät) ovat ihan hanurista. Olemme siis keskittyneet kehittelemään konsteja, joilla koira saataisiin viipymään ulkona edes niin kauan, että se kakkaisi ;-) Ja mielellään vähän pidempäänkin, jotta emännällekin tulisi vähän liikuntaa koiraa ulkoiluttaessa. Jeppen tassuja ei nimittäin yleensä palele, mutta silti koira kieltäytyy kävelemästä yhtään pidemmälle, jos kylmyys alkaa tympiä.

Jeppe itse löysi tähän ratkaisun: auratut tiet. Meillä ei siis ulkoilla enää lähimetsien poluilla, vaan ainoastaan auratuilla teillä. Jos tuuli on tuiskuttanut kinoksen tien laitaan, Jeppe kävelee keskellä tietä. Lumihanki ei kiinnosta pätkääkään. Mutta tällä konstilla onnistuimme ulkoilemaan eilenkin yhteensä hämmästyttävät 2,5 h nätissä talvisäässä -15 asteen pakkasessa.

Alla on Jeppe Basecamp Oulangan eteisessä sillä välin kun minä odottelin sisällä Teemua kyytiin töistä. Kamu ja Luca olivat myös mukana, mutta ne odottelivat iloisesti pihamaalla. Jepelle sen sijaan piti oikein pedata untuvapeti...



Tänään on agilitytreenipäivä. Pakkasmittari pyörii -14 asteen tuntumassa (pakkasraja on -15 astetta). Alan siis selvittää, pidetäänkö treenit - toivottavsti pidetään, sillä tammikuulla on pystytty pitämään kelien puolesta vasta kahdet treenit...

Tyttökuumetta

Näyttäisi siltä, että meidän pikkupoika Jeppe on vihdoin ymmärtänyt sen suuren eron poikien ja tyttöjen välillä. Jollain naapuruston nartuista on ilmeisesti juoksu, ja Jeppe vinkuu sisällä aivan onnettomana. Se ei olisi tullut edes sisälle aamulenkin jälkeen, vaan jatkoi ihanien tuoksujen nuuskuttelua. Ja nyt se haikailee nokka pystyssä nartun luo, eikä pysty leikkimään Kamun kanssa, päiväunista puhumattakaan.

Tästä lähdettiin reilu vuosi sitten (kuva: Minna Mustalahti):

Ja tähän on tultu:

Kamu ei puolestaan ole moksiksaan ihanista hajuista, kummastelee vain kun Jeppe ei lähde mukaan leikkeihin.

Olen menossa Jepen kanssa iltapäivällä agilitytreeneihin joulutaon jälkeen, saa katsoa mitä siitä tulee, kun koira on noin kiihdyksissä.

* * *

Our small puppy has finally grown and shows signs of a true male. One of the bitches in the neigbourhood is obviously in heat and Jeppe has noticed this! He's restless and whining all the time, can't play with Kamu or rest at all. Our small puppy from the picture above is now in adult!

We'll be going to the first agility training after Christmas break. We'll see what come's out of it when Jeppe's in such a disturbing mood...

Leikkimökkitehtailua

Oltiin siskon luona rakentamassa siskontytölle komeaa leikkimökkiä tiskikoneen pahvilaatikosta. Homma jäi vielä hieman kesken, joten pistän kuvia sitten kun mökki on valmis.

Sisko asustelee tällä hetkellä samassa pihapiirissä Kamun entisessä kodissa, joten siskon koiran Lucan ja Kamun välit ovat aika mielenkiintoiset. Ulkona kaikki sujuu hienosti, mutta sisällä isäntäkoira Luca (lauhkea kuin lammas) yrittää alistaa Kamua nylkyttämällä. Kamu alistuu kyllä tilanteeseen hienosti, mutta rajansa kaikella. Jos Kamu pistää hanttiin, Luca siirtyy tylyttämään Jeppeä (jolle pelkkä mulkaisu riittää selätykseen). Kaverukset rauhoittuvat kyllä sitten aikansa häslättyään, mutta tilanne on aika erikoinen, sillä vastaavaa ei ole ainakaan tähän mennessä tapahtunut molempien koirien vieraillessa yhtä aikaa meidän luonamme.

Muutoin ottopojan vierailu on sujunut mainiosti. Ruokahalua riittää ja sapuska katoaa kupista ihan hetkessä, kun kumpikin koira hotkii ruokansa päästäkseen toisen kupille. Pakkanenkin hellitti, joten ulkona on mukava peuhata.

Yksi erikoinen seikka näyttää seuranneen Kamun oleskelusta meillä: Jeppe on tosi koko ajan tosi skarppina ja tottelevaisena odottamassa makupaloja. Se odottaa ruokaansa keittiön ulkopuolella kunnes kutsu käy keittiöön, tulee ulos lähdettäessä ovelle vasta pyydettäessä ja on muutenkin ihan ihmisten kaveri - ainakin sisällä! Jos sama seurannaisvaikutus saataisiin siirtymään siihen myös ulkona, sillä olisi toiveita päästä joskus juoksentelemaan vapaanakin...

Alla kolmikko makupalojen toivossa. Huomatkaa terrierin tapa "ylentää" itsensä, vaikka on oikeasti joukon pienin.

Ottopoika Kamu

Nytpä meillä on koiria oikein kaksin kappalein, kun Kamu on hoidossa viikon verran. Tässäpä veijarit kuivumassa kylppärissä äskeisen iltaulkoilun jälkeen:

Treenattiin heti synkronoituja temppuja, lähdettiin hiukan kunnianhimoisesti kierimisestä liikeelle, se meni puoliksi nappiin eli toinen koirista kieri, toinen ei (vielä). Katsotaan loppuviikosta, miten meidän temppukavalkadi on kehittynyt.

Tsemppiä lomailijoille, joiden matka alkoi myöhästyneellä lennolla ja yllätysyöpymisellä Helsingissä: alku aina hankala, lopussa sitten kivempaa!

Chamonix - koirien taivas

Alla todistusaineistoa siitä, että koirat pääsevät täällä joka paikkaan: koira lelukaupassa.

Lelukaupan omistaja kertoili, että koira ei ole edes heidän omansa, vaan kuuluu eräälle ystävälle, joka muutti pois Chamonix´sta. Ilmeisesti koira jäi tänne oman onnensa nojaan ja he päästävät sen sisälle liikkeeseen aina päivisin. Kauppiaalla on myös koira, newfoundlandilainen, jota hän ei kuitenkaan voi tuoda töihin kun se on niin iso ja musta, että lapset saattavat pelätä.

Ymmärsin lelukauppiaan puheista myös, että Ranskassa ei oikeasti saisi tuoda koiria sisälle, mutta Chamonix´ssa turistit tykkäävät siitä, joten kukaan ei halua luopua tästä kyseenalaisesta tavasta. Ja kyllähän Jeppekin tykkäis kun pääsisi kalj... siis kahville isännän kanssa!

Pidetään tänään välipäivää rinteestä, kun ei siellä kuitenkaan näkisi yhtään mitään. Huomenna iltapäivällä pitäisi hieman kirkastua. Meidän kyyti kentälle lähtee puoli viiden jälkeen, jotan ehditään kyllä mäkeen, mutta näkyvyys voi olla edelleen aika surkea. Katsotaan, katsotaan...

Kuvia Chamonix´sta

Kuvia löytyypi siis kuvagalleriasta. Tänään en muistanut ottaa kameraa mukaan mäkeen, mutta oli niin flätti valo, ettei sieltä olis juuri kuvia saanutkaan. Mutkiteltiin pari tuntia Prevent-Flegere -alueella ja hiihdettiin Le Prazin kylään asti, eipä ollut ruuhkaa sillä rinteellä ;-) Mäkkärissä lounaalla ja netissä, Teemu tykkää, veti just kaks bikmäkkiä että heilahti. No, seuraavaksi mennään sitten tutustumaan kahvilakulttuuriin, mun pitää saada joku ihana suklaaherkku tuon Teemun herkuttelun vastapainoksi ;-)

Tässä kuva poikien eiliseltä huippureissulta (mä pidin välipäivää kun kunto ei kestänyt hiihtää).

Ranskanmaalla

Sava! Täällä sitä patsastellaan ranskanmaalla eli Chamonix´ssa. Teemulla lähti käyntiin kolmas hiihtopäivä, mutta minä pidän välipäivää. Kintut ovat niin hapoilla eka päivän mahtavista puuterihiihdoista, että parempi lepuuttaa vähän. Teemu ja Sami lähtivät huipulle haikkailemaan jotain hienoa reittiä. Harmittaa jäädä "tyttöilemään" kylään, mutta eka päivänä lasku ei kulkenut yhtään (upeista olosuhteista huolimatta tai ehkä juuri niiden takia, sillä lunta oli paaaljon), eikä lasku varmaan kulkisi nytkään.

Kelit ovat olleet upeat, auringonpaistetta molempina päivinä (vaikka eilen olikin pilvistä laaksossa, mutta ylempänä vuorilla paistoi aurinko). Asutaan mukavassa hotellissa ihan keskustassa ja lunta piisaa! Eilen käytiin "tyttöhiihtelemässä" Teemun kanssa Les Grands Montets´lla. Eli hiihdeltiin metsäkaistaleita rinteiden vieressä ja otettiin tauko heti kun mulla rupes hapottaa jaloissa. Kylään asti laskettiin kuitenkin, ja se oli itse asiassa helpoin lasku, kun oltiin matalalla (korkeusmetreissä mitaten), ja rinne oli tasainen. Jostain syystä korkea ilmanala vetää mut ihan hapoille, vaikkei sitä olekaan tapahtunut aiemmin.

Ranska on muuten koirien luvattu maa - koirat saavat näköjään tulla melkein joka paikkaan; baariin, kauppaan, vuorille... Jeppekin viihtyisi täällä isännän kanssa Chambressa oluella ;-) Mutta tällä kertaa se jätettiin hyvään hoitoon Kamun luo, ja kuulemma kaveruksilla on kulunut aika ihan mainiosti leikkiessä ja nukkuessa. Ne saavat jatkaa samaa hupailua kun Eki ja Tea lähtevät reissuun pari päivää meidän paluun jälkeen ja Kamu tulee vuorostaan meille hoitoon.

Pääosin koirat tuntuvat olevan täällä hyvin koulutettuja, vaikkakaan ei välttämättä niin hyvin hoidettuja. Reilusti ylipainoisia koiria näkyy täällä kylässä aika usein. Omistajat näyttävät kuitenkin hyväkuntoisilta, joten ilmeisesti koirat joutuvat viettämään aika paljon aikaa kotosalla omistajien kuntoillessa rinteillä. Olen nähnyt muutaman jackrussellin, mutta en parsoneita (enkä myöskään espanjanvesikoiria). Kultainen noutaja näyttäisi olevan ylivoimaisesti suosituin rotu.

Laitailen iltapäivällä kuvia Picasasaan kunhan Teemu tuo kamerani takaisin (Teemu ei löytänyt omaa kameraansa lähtiessä, joten kaikki kuvat ovat minun kamerassani). Alla oleva kuva on napattu chamonix.com-sivuston webbikamerasivulta.

Uusi vuosi, uudet kujeet!

Joulukinkut on syöty ja lomailtukin jo pari päivää. Palasin välillä töihin, sillä Teemu sai kuin saikin hieman vapaata (1,5 kk leffantekokeikan lisäksi) ja lähdemme maanantaina Chamonixiin hiihtelemään isommalle kukkulalle viikoksi. Jeppe pääsee hoitoon Tean, Ekin ja Kamun luokse - eikä malttaisi millään odottaa!

Jeppe sai kaikenlaisia ihania syötäviä ja leikittäviä joululahjoja. Kiitokset ja terveiset vaan Hyrylän "mummille ja papalle"; ankka on jo laihtunut jonkin verran Jepen käsittelyssä mutta ääni kuuluu edelleen. Jepellä on paha tapa kiskoa täytteet ulos kaikista pehmoleluista, joten se saa leikkiä niillä vain erittäin valvotuissa olosuhteissa. Yli kymmenen sekuntia on joskus nimittäin jo liian pitkä aika Jepen käsittelyssä...

Jeppe sai myös alla näkyvän hienon makuupussin, jossa on integroitu makuualusta (vedenpitävän pohjan ja makuupussin välissä kaksi kerrosta ohutta makuualustaa). Kyllä nyt tarkenee retkeillä! Kamu sai myös makuupussin ja viihtyi siinä kuulemma saman tien mainiosti! Makuupussit syntyivät vanhasta vanumakuupussista siten, että Kamun makuupussi leikattiin koiran kokoiseksi "pääpäästä" ja ommeltiin vain "jalkopäästä" umpeen; siihen jäivät vetoketju ja kiristysnauha, joten makuupussin saa mukavasti lämpimäksi pussukaksi. Mukana tuli erillinen, paksu makuualusta.

Jepen pussi ommeltiin puolestaan makuupussin loppuosasta siten, että pohjassa on kaksi kerrosta makuupussia (makuualustojen ja vedenpitävän kankaan lisäksi) ja päällä puoliksi kiinnitettynä yksi kerros makuupussia. Jepen pussia ei saa tällä hetkellä täysin umpinaiseksi. Katsotaan, miten tämä demoversio toimii, ja tehdään tarvittaessa sitten parempi. Väritys on kyllä enemmän tyttömäinen, mutta toimivuus ratkaisee!

Kannttaa kurkata myös Picasan kuvagalleriaan, siellä on uusia otoksia Jepestä ja Lucasta pakkaskeleissä lähimaastossa. Muutamassa kuvassa on kuvahaaste: Etsi koira kuvasta! Siskon bordercollie Luca on nimittäin maastoutumisen mestari!

***

Christmas is gone and new year is here! Jeppe got the great sleeping bag above from Santa and loves is already! Kamu (Jeppe's friend, a Spanish Water Dog) got a bit different sleeping bag and likes it, too!

Teemu and I are going skiing in France, Chamonix, for next week, so Jeppe will be sleeping over at Kamu's place for the week. And he can't wait to get there!

Check the photo gallery, there are some new shots from the cold, cold conditions (below -20 C) and a tricky task to find a dog in each photo (my sister's border collie Luca).