13.5.2013

Vihdoinkin treeni tuottaa tulosta!

Tosin tulosta syntyi vain yhden kisan verran, mutta kuitenkin: Oulussa OKK:n kisoissa saatiin sunnuntaina 12.5. voitto 10 virhepisteellä.

Sari ja Jeppe, OKK 12.5.2013 D-rata, 1. sija, 10 vp
Ilmeisesti Eija Berglundin radat olivat muille jotenkin vaikeita, me kuusamolaiset päästiin sitten pokkailemaan palkintoja vaikka nollaratoja ei juuri tehtykään... Emmi ja Misti olivat kahdesti 3. sijalla 5 virhepisteellä ja Ansku ja Nyytti samoin 3. sijalla muistaakseni 10 virhepisteellä, kunnes pokkasivat voiton nousunollalla, eli tervemenoa kolmosluokkaan!

Lauantaina Jarmo Jämsän radat tekivät meille tiukkaa, Jeppe kävi kovin kuumana (kuten myös sunnuntain hyppärillä...) Mutta tuo yksi onnistunut rata osoitti, että kun koiran vire on oikea, tulosta syntyy. Ja loppujen lopuksi se meidän akilleen kantapää eli pujottelu oli ongelmana vain yhdellä radalla, toki sunnuntain hyppärilläkin koira olisi tehnyt hyllyn vielä toistamiseen valitsemalla pujottelun sijaan putken, mutta kun sain sen takaisin pujottelun alkuun, se kyllä haki pujottelun ekan välinkin ihan oikein ja pujotteli vaihdilla loppuun asti. Kontakteilla vapautin hyvinkin nopeasti, puomi mentiin läpijuosten, koira ei olisi kyennyt suorittamaan sitä oikein tuossa vireessä. Keinu on onneksi varma, ja A-esteelläkin se pysähtyi kun valssasin itse koiran eteen.

Tässäpä video meidän voittotuloksesta, virhepisteet tulivat siis kahdesta kiellosta (ilmeisesti molemmat samalta esteeltä tai sitten toinen kielto tuli pujottelun sisäänmenolta, tuomari ei näy silloin kuvassa):


Tässä muutama kuvakaappaus videoilta, kun järkkäriä ei ehtinyt juurikaan käytellä viikonlopun aikana:

Hups, ei sinne!

Hyppy! Eikä vieläkään onnistunut...

Löytyihän se oikea hyppy vihdoin, ohjaajaa naurattaa...
Lisää kuvia löytyy Picasan kuvagalleriasta

Toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna oltiin Korpilahden Surkeenjärvellä cockerspanielien metsästysleirillä. Jallulle koirien, pikkulintujen ja sulan maan hajujen paljous oli yksinkertaisesti ihan liikaa, koira kävi ihan hurjilla kierroksilla. Sen jälkeen ollaankin otettu rauhoittumistreeniä pihalla istuskellen ja pelkkää hihnalenkkiä opetellen olemaan vetämättä. Eka treeni cockerileirin jälkeisenä maanantain Oulussa äitini pihamaalla veti tosin ohjaajan ihan pankkojäähän, tahtojen taisto kesti nimittäin kokonaista neljä tuntia! Seuraavana päivänä selvittiin jo alle kolmessa tunnissa. Tänään käytiin eka kerran pienellä metsälenkillä ja päästettiin Jallukin vapaaksi, alussa se hengaili hienosti lähistöllä mutta lähti sitten näkymättömiin muutamaksi minuutiksi, joten hihnalenkit jatkuvat...

Jallun rauhoittumisharjoitus, 4 h
Meidän laumamme kasvoi yhdellä lisäjäsenellä seuraavan viiden viikon ajaksi, kun ottopoika Luca tuli lomailemaan oman perheensä kesälomareissun takia. Luca on oikein fiksu yksilö, jospa sen älykkyyttä säteilisi vähän näihin meidänkin apinoihin!

Luca, Jallu, Jeppe ja kongit - leikkilupa-anomus parhaillaan käsittelyssä!

Seuraavia agilitykisoja ei ole vielä tsekattu kalenteriin, jatketaan rauhoittumistreeniä myös Jepen kanssa ja katsotaan taas sitten kisareissua Oulun tai pohjoisen suuntaan.
***
As you can see from the first photo above, we've actually won something in agility competitions! Not the wanted pure zero result though, but first place anyhow, 10 faults. So there's hope after all!

We've also been training with Jallu on a cockerspaniel hunting training in Central Finland, but the amount of dogs, birds and smells was too much for him. So Jallu is just learning how to chill and walk in a leash without pulling to all directions at the same time.

We've also got a third dog for the next 5 weeks, my sister's bordercollie Luca. He's very smart, maybe he'll teach our dogs a trick or two...